Itsenäisyydenpuisto

Itsenäisyydenpuisto on yksi Hämeenlinnan vanhimpia puistoja, sillä sen alueella oli puistotyylinen puutarha jo 1780-luvulla.

Itsenäisyydenpuiston alkuvaiheet

Maaherra Anders de Bruce rakennutti osittain nykyisen Itsenäisyydenpuiston alueelle puistotyylisen residenssipuutarhan 1780-luvun alussa. Maaherra kuoli vuonna 1787, ja puistoalue jaettiin kahteen osaan 1800-luvun alussa.

Seurahuoneen puisto

Entisen residenssipuutarhan pohjoinen puoli säilyi edelleen puistona. Vuonna 1839 alueelle rakennettiin Hämeenlinnan Seurahuone, ja puiston nimeksi vakiintui Seurahuoneen puisto. Empiretyylinen Seurahuone oli yksi 1800-luvun Suomen suurimmista ja komeimmista juhlatiloista, jossa järjestettiin usein tanssiaisia.

Alun perin säätyläisten juhlatilaisuuksia varten rakennettu Seurahuone oli vuosien varrella ravintola- ja musiikkisalikäytössä, minkä lisäksi rakennus toimi hetkellisesti myös kasarmina. Seurahuone tuhoutui tulipalossa vuonna 1894, mutta osa sitä ympäröivästä puistosta jäi jäljelle.

Gaddin puistosta nykypäivään

1910-luvulla Seurahuoneen puiston paikalle perustettiin alueen laidalla sijainneen Gaddin kirjasto- ja museotalon mukaan nimetty Gaddin puisto. Puisto kutistui pikkuhiljaa rakentamisen myötä. Gaddin puiston länsilaita säästyi rakentamiselta, ja alue tunnetaan nykyään Itsenäisyydenpuistona.

Summan taistelujen muistomerkki

Itsenäisyydenpuistossa on Aimo Tukiaisen vuonna 1964 veistämä Summan taistelun muistomerkki. Hämeenlinnassa vietettiin vuonna 1960 talvisodan päättymisen 20-vuotisjuhlaa. Juhlaan osallistuneiden veteraanien keskuudessa heräsi ajatus muistomerkin tilaamisesta.

Summan taistelujen muistomerkki sijoitettiin Itsenäisyydenpuistoon, sillä Summassa taistellut jalkaväkirykmentti 15 oli perustettu puiston lähellä sijaitsevassa Hämeenlinnan Keskuskansakoulussa. Muistomerkki paljastettiin yleisölle talvisodan päättymisen 25-vuotisjuhlassa vuonna 1965.

Puiston sijainti

Itsenäisyydenpuisto sijaitsee osoitteessa Lukiokatu 10, 13100 Hämeenlinna.