Vesien tilan seuranta
Vesistöjen ja pohjavesien tilan seuranta
Vesistöjen tilan seuranta
Hämeenlinnan ja Hattulan alueella vesien tilaa seurantaan vuosittain Hämeenlinnan kaupungin sekä Lupa- ja valvontaviraston (31.12.2025 saakka Hämeen ELY-keskus) vesinäytteenotoilla. Muita vedenlaatua ja vesien tilaa seuraavia tahoja ovat esimerkiksi vesiensuojeluyhdistykset ja tutkimuslaitokset (esim. Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema).
Hämeenlinnan ympäristönsuojeluviranomainen noudattaa vesistöjen tilan seurannassa vuosittain laadittavaa ympäristön tilan seurantaohjelmaa ja seurannan tulokset julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. Tulokset on tallennettu myös ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertan vedenlaatuosioon.
Vesistöjen tilan seuranta 2025
Vuonna 2025 Hämeenlinnan kaupunki tutki pintavesien tilaa syyskuun alussa otetuilla vesinäytteillä seitsemällä järvellä. Seurantajärviksi valittiin eri kokoisia järviä, joiden edellisestä seurannasta olisi useampi vuosi tai joiden virkistyskäyttö on merkittävää.
Seurantajärvet olivat
- Keihäsjärvi (Kalvola)
- Pyyttämö (Renko)
- Velkoja (Hämeenlinna)
- Vuolijärvi (Hauho)
- Vanajaveden Lusinselkä (Hattula)
- Iso Humalajärvi (Tuulos)
- Tevänti (Lammi)
Keihäsjärvestä tutkittiin myös kasviplanktonit. Vesinäytteiden tulokset ovat saatavilla ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertan pintavesiosiosta ja yhteenveto tuloksista on koottu alla olevaan raporttiin.
Vesistöjen tilan seuranta 2024
Vuonna 2024 Hämeenlinnan kaupunki tutki pintavesien tilaa elokuussa otetuilla vesinäytteillä kahdeksalla järvellä ja lisäksi otettiin yksi ojavesinäyte.
Vuoden 2024 seurannassa olivat mukana
- Iso-Salanti (Kalvola)
- Rietajärvi (Renko)
- Aulangonjärvi (Hämeenlinna)
- Akkijärvi (Hauho)
- Ylinen Savijärvi (Hattula)
- Kastanajärvi (Tuulos)
- Alanne (Lammi)
- Iso-Roine, Sappeenjärvi (Hauho)
Ojavesinäyte otettiin Iso-Roineeseen laskevasta Iso-Talvilahden ojasta. Rietajärvestä otettiin kasviplanktonnäyte, josta on erillinen raportti. Vesinäytteiden tulokset ovat saatavilla ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertan pintavesiosiosta ja yhteenveto tuloksista on koottu alla olevaan raporttiin.
Syksyllä 2024 valmistui Lehijärven valuma-alueen kuormitusselvitys, joka teetettiin yhteistyössä HS-Veden, Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan kanssa. Vuosina 2023-2024 tehtyjen vedenlaatu- ja virtaamatutkimusten tavoitteena oli selvittää Lehijärveen laskevien ojien vedenlaatua ja valuma-alueen eri osista tulevaa kuormitusta.
Vesistöjen tilan seuranta 2023
Vesistötarkkailu tehtiin vuonna 2023 seitsemällä järvellä, joista otettiin vesinäytteet elokuussa 2024. Tuloksia verrattiin aiempien vuosien tarkkailutuloksiin ja jokaiselle järvelle annettiin käyttökelpoisuusluokka virkistyskäytön kannalta.
Vuoden 2023 seurantajärvet olivat
- Saunalammi (Lammi)
- Pyhäjärvi (Hauho/Tuulos)
- Armijärvi (Hattula)
- Kirkkojärvi (Renko)
- Matkolammi (Hämeenlinna)
- Emälammi (Kalvola)
- Eteläistenjärvi (Hauho)
Pohjavesien tilan seuranta
Hämeen pohjavesien tilaa ja ihmistoiminnasta aiheutuvia riskejä on arvioitu kolmannen vesienhoidon suunnittelukauden 2022–2027 valmistelussa. Arvion mukaan Hämeenlinnassa tai Hattulassa ei ole yhtään huonossa tilassa olevaa pohjavesialuetta.
Ympäristö- ja maa-ainesluvat, viranomaisvalvonta ja maankäytön suunnittelu ovat merkittävässä osassa pohjavesien suojelussa. Ympäristölupien riskikartoituksessa, jonka pohjalta määräytyy valvonnan tiheys, huomioidaan sijaintiriskinä mm. toiminnan sijoittuminen pohjavesialueelle.
Hämeenlinnan kaupunki ja Hattulan kunta seuraavat pohjaveden laatua ja pinnankorkeutta mm. pilaantuneiden maa-alueiden kunnostushankkeiden ja vanhojen kaatopaikkojen seurantavelvoitteisiin liittyen.
Riskipohjavesialueet Hattulassa
- Parolan pohjavesialue, jossa ampumarata aiheuttaa nikkeliriskin
- Kerälänharjun pohjavesialue, jossa liikenne ja pilaantuneet maa-alueet aiheuttavat kloridi-, raskasmetalli- ja liuotinriskin
Riskipohjavesialueet Hämeenlinnassa
- Hattelmalanharjulla ja Rengon Isomäessä liikenne ja tienpito aiheuttavat kloridiriskin
- Ruskeamullanharjun ja Kiikkaran pohjavesialueilla maatalous aiheuttaa nitraattiriskin
- Nummella vanhan kaatopaikan sijainti muodostaa nitraattiriskin
- Hauskalankangas B -pohjavesialueella ampumarata aiheuttaa raskasmetalliriskin