Uima- ja allasveden laadun valvonta

Hämeenlinnassa viranomaisvalvontaan kuuluvat uimarannat: 

Yleiset uimarannat: Ahvenistonjärvi Ahvenisto, Alajärvi Tervaniemi, Aulangonjärvi Kihtersuo, Hauhonselkä Pappilanaro, Ormajärvi Sankolan ranta ja Vanajavesi uimahallin ranta 

Pienet yleiset uimarannat: Alimmainen, Aulangonjärvi ulkoilumaja, Kahtoilampi, Kankaistenjärvi, Katumajärvi Idänpää ja OTK:n ranta, Matkolammi, Pannujärvi, Ormajärvi Untulan ranta, Pursunjärvi, Suolijärvi Kirkkoranta, Vanajavesi Sairion ranta sekä Äimäjärvi urheilukentän ranta

Edellä mainittujen valvonnassa olevien uimarantojen lisäksi on lukuisa joukko uimapaikkoja, jotka eivät ole valvonnassa. 

Uimarantaluetteloon tehtävät ehdotukset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen kaupunkirakenne@hameenlinna.fi. 

Hämeenlinnan ja Hattulan uimarantoja valvotaan Hämeenlinnan kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesti uimakaudella 15.6.–31.8.: 

• Yleisiltä uimarannoilta otetaan uimakauden aikana kolme vesinäytettä ja yksi näyte ennen uimakauden alkua. Yleiset uimarannat ovat vilkkaimpia, huomattavan kävijämäärän uimarantoja. Niiden vesinäytetulokset raportoidaan EU:lle.
• Pieniltä yleisiltä uimarannoilta otetaan uimakauden aikana kolme vesinäytettä.
• Viranomaispalvelut seuraa tehostetusti sinilevätilannetta, kun valvonnassa olevalla uimarannalla tehdään havaintoja sinileväesiintymistä. Rannalle toimitetaan tiedote, jos sinilevää on runsaasti tai erittäin runsaasti. Kukinnan eli sinileväesiintymien esiintymistä ja kestoa on vaikea ennustaa.

Valtakunnallisen sinileväseurannan tuloksia voi seurata Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/Sinilevätilanne – Järvi-meriwiki (jarviwiki.fi) 

Suomen ja muiden EU-maiden uimarantojen vedenlaadun voi tarkistaa Euroopan ympäristökeskuksen karttapalvelusta. 

Uimavesien näytteenottotaulukko vuodelle 2026. (Ei saavutettava pdf-tiedosto).

Uimavesinäytteitä otetaan uimakauden aikana kolmen viikon välein. Saadut tulokset päivitetään yllä olevaan pdf-taulukkoon, joka on aakkostettu uimarannan nimen mukaan. Tulokset päivittyvät myös kaupungin karttapalveluun.

Viranomaispalvelut seuraa tehostetusti sinilevätilannetta, kun valvonnassa olevalla uimarannalla tehdään havaintoja sinileväesiintymistä. Rannalle toimitetaan tiedote, jos sinilevää on runsaasti tai erittäin runsaasti.

Kukinnan eli sinileväesiintymien esiintymistä ja kestoa on vaikea ennustaa.

Valtakunnallisen sinileväseurannan tuloksia voi seurata Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/Sinilevätilanne – Järvi-meriwiki (jarviwiki.fi)

Suomen ja muiden EU-maiden uimarantojen vedenlaadun voi tarkistaa Euroopan ympäristökeskuksen karttapalvelusta.

ok = uimavedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset täyttyvät 

Veden lämpötila mitataan näytteenoton yhteydessä näytteenottopisteestä. 

Vilkkaimmat uimarannat, joissa käy terveydensuojeluviranomaisen arvion mukaan huomattava määrä uimareita ovat yleisiä uimarantoja ns. EU-rantoja. 

Muut valvotut uimarannat ovat pieniä yleisiä rantoja. 

Escherichia coli-bakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pesäkkeiden lukumäärä ilmoitetaan 100 ml kohden. 

Syanobakteerit = sinilevät 

Muita huomioita= näytteenoton yhteydessä tehdyt havainnot roskista ja makrolevistä sekä toimenpiteet syanobakteerien massaesiintymissä. 

Levätilanne/Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 
Leväseuranta = valtakunnallisen leväseurannan tulos 
Seurantaa Tervanimen uimarannalla sekä Pääjärven Biologisen aseman rannassa ja Vanajavedellä Retulansaaressa. 

Bakteerit 

Uimaveden laatu määritellään hyväksi, kun vesi täyttää Escherichia coli -bakteerille ja suolistoperäisille enterokokeille asetetut laatuvaatimukset. Näiden bakteerien suuri määrä osoittaa veden ulosteperäistä saastumista, mikä voi aiheuttaa uimareille terveyshaittoja. Ulosteperäisen saastumisen myötä uimaveteen joutuu yleensä joukko muitakin bakteereja, viruksia ja alkueläimiä, jotka voivat aiheuttaa sairastumisen. Veden laatu täyttää vaatimukset, kun E. coli on alle 1000 mpn/100 ml ja enterokokit alle 400/100 pmy/ml.  

Järvisyyhy 

Järvisyyhy johtuu Cercaria ocellata -imumadon toukista, jotka iholle tunkeutuessaan aiheuttavat sietämätöntä kutinaa ja näppylöitä. Kutina häviää yleensä muutamassa tunnissa, näppylät voivat pysyä iholla pidempään. Järvisyyhyä voi ehkäistä välttämällä uimista matalassa kaislikkoisessa vedessä, käymällä suihkussa uimisen jälkeen sekä kuivaamalla iho karhealla pyyhkeellä. 

Limalevä 

Limalevää esiintyy toisinaan rehevissä humuspitoisissa järvivesissä. Se muodostaa iholle limaisen, ruskehtavan kerroksen, joka voi kuivuessaan alkaa kiristää ja kutista. Limalevä on kuitenkin myrkytöntä ja suihkussa käynti auttaa asiaan. 

Sinilevä eli syanobakteeri 

Lue lisää sinilevästä ja sen tunnistamisesta on vesi.fi-sivustolta: Kysymyksiä ja vastauksia sinilevistä | Vesi.fi

Yleisille uimarannoille on laadittu vuosittain päivitettävät uimavesiprofiilit ja tehty uimaveden luokitus. Uimaveden luokitus on ensimmäisen kerran tehty vuonna 2011. 

Ahvenisto 

Ahveniston uimavesiprofiili (pdf)

• uimaveden luokitus 2023: erinomainen
• uimaveden luokitus 2024: erinomainen
• uimaveden luokitus 2025: erinomainen

Herniäinen, Hattula 

Herniäinen uimavesiprofiili (pdf)

• uimaveden luokitus 2023: erinomainen
• uimaveden luokitus 2024: erinomainen
• uimaveden luokitus 2025: erinomainen

Kihtersuo 

Kihtersuo uimavesiprofiili (pdf)

• uimaveden luokitus 2023: erinomainen
• uimaveden luokitus 2024: erinomainen
• uimaveden luokitus 2025: erinomainen

Pappilanaro 

Pappilanaro uimavesiprofiili (pdf)

• uimaveden luokitus 2023: erinomainen
• uimaveden luokitus 2024: erinomainen
• uimaveden luokitus 2025: erinomainen

Sankola 

Sankola uimavesiprofiili (pdf)

• uimaveden luokitus 2023: hyvä
• uimaveden luokitus 2024: erinomainen
• uimaveden luokitus 2025: erinomainen

Tervaniemi 

Tervaniemi uimavesiprofiili (pdf)

• uimaveden luokitus 2023: erinomainen
• uimaveden luokitus 2024: erinomainen
• uimaveden luokitus 2025: erinomainen

Uimahallin ranta 

Uimahallin ranta uimavesiprofiili (pdf)

• uimaveden luokitus 2023: erinomainen
• uimaveden luokitus 2024: erinomainen
• uimaveden luokitus 2025: erinomainen

Veden laatu täyttää vaatimukset, kun alla olevat mikrobiologiset laatuvaatimukset toteutuvat.

• Heterotrofinen pesäkeluku 22 ± 2 ºC < 100 pmy/ml
• Heterotrofinen pesäkeluku 36 ± 2 ºC < 100 pmy/ml
• Pseudomonas aeruginosa ei osoitettavissa /100 ml

Heterotrofinen pesäkeluku kuvaa allasveden yleistä bakteeripitoisuutta eli niitä bakteereja, jotka luonnostaan kuuluvat ihmisten ympäristöön, kuten iholle ja limakalvoille. Heterotrofinen pesäkeluku ei suoraan kerro vedessä olevien tauteja aiheuttavien bakteerien (eli patogeenien) määrää.

• Heterotrofinen pesäkeluku 22 °C eli pesäkkeiden lkm 22 °C kertoo altaan veden yleisestä hygieniatasosta ja ympäristön vaikutuksesta veden laatuun.
• Heterotrofinen pesäkeluku 36 °C eli pesäkkeiden lkm 36 °C viittaa uimareista peräisin olevaan likaantumiseen.

Pseudomonas aeruginosa on bakteeri, jonka on eniten todettu aiheuttavan sairastumisia uima-allasveden välityksellä. Se voi aiheuttaa suolisto-, silmä-, korva- tai hengityselininfektioita.

Fysikaalis-kemialliset muuttujat

Fysikaalis-kemialliset muuttujat kuvaavat lähinnä vedenkäsittelyn tehokkuutta.

• Sameus < 0,4 FTU
• pH-arvo 6,5-7,6
• Sidottu kloori < 0,4 mg/l
• Vapaa kloori 0,3 mg/l – 1,2 mg/l (vapaan kloorin määrä riippuu pH-arvosta ja lämpötilasta)
• Nitraatti < 50 mg/l
• KMnO4-luku < 10 mg/l
• Urea < 0,8 mg/l
• Trihalometaanit (THM) kloroformina < 50 µg/l

Raja-arvot on asetettu siten, että veden mikrobiologinen laatu säilyy hyvänä ja uimavesi on muutenkin turvallista.

Sellaisten henkilöiden, jotka työssään voivat vaikuttaa allasveden laatuun, on suoritettava vesityökortti. Lue lisää Lupa- ja valvontaviraston sivuilta: Vesityökortti – Lupa- ja valvontavirasto.