Hyppää sisältöön

Asumisterveys

Jos asunnossasi ilmenee asumishaitta, ota aina ensin yhteyttä kiinteistön omistajaan. Kiinteistön omistaja on velvollinen selvittämään koetun haitan syyt ja korjaamaan epäkohdat. 

Jos kiinteistön omistaja ei pyynnöistäsi huolimatta ryhdy tarvittaviin selvitys- ja korjaustoimiin tai haitan olemassaolosta on erimielisyyttä, voit ottaa yhteyttä terveystarkastajaan. Yhteydenoton pohjalta terveystarkastaja arvioi asuntotarkastuksen tarpeellisuuden. 

Sisäilman laatu 

Asunnon ja muun sisätilan sisäilman tulee olla puhdasta, eivätkä lämpötila, kosteus, melu, ilmanvaihto, valo, säteily, mikrobit ja muut vastaavat tekijät saa aiheuttaa terveyshaittaa asunnossa tai sisätilassa oleskeleville (Terveydensuojelulaki (763/94) 27 §). 

Jos asukkaana kärsit melusta, kylmyydestä, hajuista, puutteellisesta ilmanvaihdosta tai muusta vastaavasta tai epäiltäessä, että asunnossa on esimerkiksi kosteus- tai homevaurio, tulee sinun ensimmäiseksi ottaa yhteys kiinteistön omistajaan tai tämän edustajaan (esim. taloyhtiön isännöitsijä, hallituksen puheenjohtaja, vuokranantaja). 

Kiinteistön omistaja on velvollinen selvittämään ongelman syyt ja korjaamaan epäkohdat. Taloyhtiön osalta haitan selvittämisen ja korjaamisen vastuu määräytyy yhtiöjärjestyksessä. Esimerkiksi kosteusvauriot kannattaa korjata heti, ettei terveyshaittoja pääse syntymään. 

Asunnontarkastuspyyntö 

Jos asunnossasi on ilmennyt asumishaitta ja haitan korjaamisesta vastuussa oleva ei pyynnöistäsi huolimatta ryhdy tarvittaviin selvitys- ja korjaustoimiin tai haitan olemassaolosta on erimielisyyttä, voit ottaa yhteyttä terveystarkastajaan puhelimitse tai sähköpostilla.  

Terveystarkastaja selvittää haitta-asiaa tarpeen mukaan kiinteistön ja/tai asunnon omistajan kanssa. Mikäli koettua haittaa ei saada poistettua tai asiaa ratkaistua neuvonnalla, voit pyytää terveystarkastajalta asuntotarkastuspyyntölomakkeen täytettäväksesi. 

Tarkastuspyynnön jälkeen terveystarkastaja arvioi tarkastuskäynnin tarpeellisuuden ja tarvittaessa sopii tarkastuskäynnin asukkaan kanssa. Tarkastukselle kutsutaan asukkaan lisäksi vähintään kiinteistöä edustava henkilö. Tarkastuksesta kerrotaan myös aina asunnon omistajalle sekä vuokranantajalle. Osallistujien määrä pidetään maltillisena. 

HUOMIO! Tarkastuksia ei tehdä asunnon oston tai myynnin tarpeita varten tai asukkaan itse omistaman rakennuksen kunnon arvioimiseksi. Terveystarkastajalla on virkavastuu, joka edellyttää toimenpiteiden vaatimista tarkastuksen kohteelta, jos ne ovat tarpeen. 

Simo Erkko

Terveystarkastaja
Puhelin
040 1821 265
Sähköposti
simo.erkko@hameenlinna.fi
Terveysvalvonta

Asuntotarkastuksella pyritään selvittämään, aiheutuuko asunnosta siinä asuville henkilöille terveyshaittaa. 

Asuntotarkastuksella tai ennen sitä, terveystarkastaja haastattelee asianosaisia sekä tutustuu mahdollisten asiakirjojen avulla kohteen historiaan, eli esimerkiksi mahdollisiin aiemmin esiintyneisiin ongelmiin kuten vesivahinkoihin tai kosteusvaurioremontteihin. 

Asuntotarkastuksen kannalta tärkeitä asiakirjoja ovat esimerkiksi kohteen rakennepiirustukset ja aikaisemmin tehdyt kuntotarkastus- tai kuntotutkimusraportit.

Tarkastuskäynnillä viranhaltija tekee aistinvaraisia havaintoja, pintaa rikkomattomia kosteusmittauksia ja yksinkertaisia olosuhdemittauksia liittyen lämpötilaan ja ilmanvaihdon toimintaan.

Saatujen tietojen ja havaintojen perusteella terveystarkastaja arvioi tilanteen, joka ratkaisee, tarvitaanko asunnon terveyshaitan selvittämiseksi toimenpiteitä, kuten vaaditaanko lisätutkimuksia asian selvittämiseksi ja velvoitetaanko korjaamisesta vastuussa oleva korjaamaan terveyshaitta. Jos viranomaisella on riittävät perusteet todeta, ettei asunnossa ole terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa, toimenpiteitä ei edellytetä. 

Terveystarkastaja laatii tarkastuksen jälkeen pöytäkirjan, joka toimitetaan asunnon omistajalle sekä muille asianosaisille. 

Asumisterveyteen liittyviä ohjeita ja linkkejä 

Radon asunnoissa 

Radon (Rn) on 

  • hajuton
  • mauton
  • näkymätän
  • radioaktiivinen jalokaasu

Radonia ei pysty mitenkään aistimaan. Sitä syntyy jatkuvasti maankamarassa ja kaikessa kiviaineksessa. 

Rakennuksen huoneilmaan radonia voi tulla 

  • rakennuksen alla olevasta maaperästä 
  • rakennusmateriaaleista
  • rakennuspaikalla käytetystä sorasta  

Lisätietoa radonin lähteistä: Stuk: Radon 

Huoneilman radonpitoisuus selvitetään mittaamalla. Lisätietoa radonin mittaamisesta voit lukea Säteilyturvakeskus STUKin sivuilta. Pitoisuus vaihtelee vuodenajan mukaan ja talvella huoneilman radonpitoisuus voi olla moninkertainen kesällä mitattuihin pitoisuuksiin verrattuna. 

Radonpitoisuuden mittauskausi on 1.9.–31.5. välinen aika. 

  • Asunnoissa, työpaikoilla ja muissa oleskelutiloissa radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3). 
  • Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m3. 
  • Mikäli huoneilman radonpitoisuus ylittää 300 Bq/m3, Säteilyturvakeskus suosittelee ryhtymään toimenpiteisiin radonpitoisuuden pienentämiseksi.
  • Mikäli radonpitoisuus on 200–300 Bq/m3, Säteilyturvakeskus suosittelee tarkoituksenmukaisia, helposti tehtäviä korjauksia, jotta radonpitoisuutta voitaisiin alentaa.
  • Mikäli huoneilman radonpitoisuus alittaa 200 Bq/m3, huonetilan radonturvallisuus on riittävä.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Säteilyturvakeskuksen suositusten mukaisesti rakentamisen tulisi perustua radonturvallisiin ratkaisuihin kaikkialla Suomessa. 

Radonin aiheuttamien terveyshaittojen torjuminen on huomattavasti helpompaa rakennettavissa kuin jo rakennetuissa asunnoissa. 

Hämeenlinnan rakennusjärjestyksessä on ohjeet maaperän radonpitoisuuden huomioon ottamisesta rakentamisessa. 

Lisätietoja

Linkki 1
Linkki 1

Yhteystiedot

Simo Erkko

Terveystarkastaja
Puhelin
040 1821 265
Sähköposti
simo.erkko@hameenlinna.fi
Terveysvalvonta
Viimeksi päivitetty 26.6.2026

Tiedotteet

Voisit olla kiinnostunut myös näistä

Tupakointikiellot
Nosto 1
Nosto 1