Luonnonsuojelu
Luonnonsuojelutyön tavoitteena on säilyttää ja lisätä luonnon lajikirjoa sekä turvata arvokkaat elinympäristöt myös tuleville sukupolville.
Luonnonsuojelualueet
Hämeenlinnan pinta-alasta yhteensä noin 1,25 % (2 544 ha) on luonnonsuojelualueita. Arvioon on laskettu mukaan yksityisillä mailla (noin 1 649 ha) ja valtionmailla (noin 895 ha) sijaitsevat luonnonsuojelualueet. Hattulan pinta-alasta noin 1,1 % (noin 473 ha) on luonnonsuojelualueita. Lisäksi Hämeenlinnan ja Hattulan alueella on muun muassa useita luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita ja Natura 2000 -alueita.
Hämeenlinnan kaupunki omistaa noin 5 800 hehtaaria metsää, josta noin 600 hehtaaria on käytetyn metsäluokituksen mukaisesti määritelty suojelualueiksi. Hämeenlinnan kaupungin maille viime vuosina perustettuja luonnonsuojelualueita ovat vuonna 2018 perustettu Sibeliuksen metsän luonnonsuojelualue Aulangolla ja vuonna 2019 perustettu Annalan luonnonsuojelualue Katumajärven pohjoispäässä. Hattulan kunnan omistamalle maalle ei ole viime vuosina perustettu luonnonsuojelualueita.
Luonnonmuistomerkit
Luonnonmuistomerkki on luonnonmuodostuma, joka on suojeltu esimerkiksi kauneutensa, harvinaisuutensa tai maisemallisen merkityksensä takia. Luonnonmuistomerkit säilyttävät paikallista luonnonperintöä, rikastuttavat maisemaa ja tarjoavat ihmisille mahdollisuuden tutustua arvokkaisiin luontokohteisiin arjen ympäristössä. Hämeenlinnassa on tällä hetkellä 53 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja luonnonmuistomerkkiä, joista suurin osa on yksittäisiä puita. Hämeenlinnassa luonnonmuistomerkiksi on rauhoitettu myös siirtolohkare ja neitsytkivi. Hattulassa luonnonmuistomerkkejä on 30, joista puiden lisäksi on rauhoitettu siirtolohkare ja miekanhiontakivi.
Voit ehdottaa luonnonmuistomerkin suojelua tai luonnonmuistomerkin lakkauttamista lähettämällä ehdotuksen ympäristönsuojelulle sähköpostitse osoitteeseen kaupunkirakenne@hameenlinna.fi. Lisätietoa luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta, rauhoittamisen lakkauttamisesta, ja hakulomakkeet löydät Metsähallituksen sivuilla.
Huomioithan, ettei yksityisillä pihoilla sijaitsevia luonnonmuistomerkkejä saa käydä katsomassa ilman maanomistajan lupaa, mutta muutoin niitä voi ja kannattaa käydä vapaasti ihailemassa. Luonnonmuistomerkkien vahingoittaminen on kielletty.
Uhanalaiset lajit
Hämeenlinnan alueella tavataan runsaasti huomionarvoista lajistoa, kuten EU:n luontodirektiivin IV-liitteen tiukasti suojelluista lajeista liito-oravaa, ilvestä, saukkoa, viitasammakkoa, lepakoita ja lampikorentoja sekä viherukonkorentoa, jota esiintyy Suomessa vain paikoittaisesti. Tietyille uhanalaisille lajeille, kuten hämeenkylmänkukalle, vanakeltolle, punahärölle ja kynäjalavalle, Hämeenlinna on levinneisyyden painopistealuetta. Uhanalaisten ja suojeltujen lajien lisäksi Hämeenlinnasta ja Hattulasta tunnetaan monia luonnon monimuotoisuutta uhkaavia vieraslajeja.
Vieraslajit
Vieraslajeiksi kutsutaan eliölajeja, jotka eivät alun perin kuulu Suomen luontoon vaan ovat levinneet sinne ihmisen mukana tarkoituksella tai tahattomasti. Kasvien kohdalla on usein kyse puutarhakarkulaisista. Eläimiä puolestaan on usein tarkoituksella istutettu riistalajeiksi tai niitä on kulkeutunut Suomeen vahingossa esimerkiksi laivojen painolastivesien mukana.
Vieraslajilainsäädäntömme perustuu EU:n asetukseen vieraslajeista (1143/2014) ja vieraslajilakiin (1709/2015). Vieraslajia ei saa kasvattaa, istuttaa tai kylvää siten, että se voi päästä ympäristöön. Vieraslajilaki velvoittaa kiinteistön omistajan huolehtimaan toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi, jos esiintymästä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle.
Hämeenlinnassa vieraslajeihin liittyvää valistus- ja torjuntatyötä on tehty jo lähes kaksikymmentä vuotta. Kaupunki torjuu vieraslajeja omilla maillaan ja asukkaiden toivotaan tarttuvan toimeen omalla maallaan. Kaupungin työssä on keskitytty erityisesti jättiputkiin ja jättipalsamiin. Viime vuosina myös espanjansiru- ja mustapääetanat ovat runsastuneet ja niiden torjuntaan on panostettu. Kaupungin omistamilla mailla kitketään ja niitetään vuosittain komealupiinia sekä isosorsimokasvustoja Vanajaveden rannoilta. Hämeenlinnassa on kartoitettu kaupungin mailla olevat kurtturuusukasvustot. Minkkejä ja supikoiria on poistettu erilaisissa hankkeissa ja harrastajien toimesta.
Ilmoita havainnoistasi
Voit ilmoittaa vieraslajihavainnoistasi Kansalliseen vieraslajiportaaliin. Vieraslajiportaalista saat myös apua vieraslajien tunnistamiseen. Hämeenlinnan alueella sijaitsevista havainnoista voit ilmoittaa kaupungille sähköisen palautejärjestelmän kautta.
Huomioi nämä asiat vieraslajijätteen hävittämisessä
- Käsittele vieraslajijäte ensisijaisesti sillä kiinteistöllä, missä se syntyy tai toimita jäte jäteasemalle. Hämeenlinnan Karanoja ottaa vastaan vieraslajeja pakattuna esimerkiksi jätesäkkiin.
- Älä läjitä puutarha- tai vieraslajijätettä luontoon. Puutarhajätteiden läjitys kaupungin maille on ehdottomasti kielletty.
- Älä päästä vieraslajien siemeniä, juurenkappaleita tai esimerkiksi etanoiden munia leviämään jätteiden mukana torjuntatoimien jälkeen.
- Mikäli vieraslajin torjunta edellyttää maa-ainesten vaihtoa, juurenkappaleiden, siementen tai esimerkiksi espanjansiruetanan munien saastuttamat maa-ainekset tulee ehdottomasti toimittaa käsiteltäväksi – ei käyttää sellaisenaan uudelleen maanrakennuksessa.
- Vieraslajiportaalissa on hyvät ohjeet kotipuutarhureille ja talkoolaisille, miten vieraslajit tulee hävittää.
Etanaroska-astiat ja vieraslajisäkit
Hämeenlinnan kaupunki on pyrkinyt helpottamaan kuntalaisia vieraslajien torjunnassa tuomalla kaupunkialueelle etanaroska-astioita ja vieraslajisäkkejä.
Etanaroska-astiat
Etanaroska-astioihin voi kerätä espanjansiruetanoita ja mustapääetanoita. ”Etanaroskikset” ovat käytössä kesäkaudella ja talveksi ne kerätään pois. Paras aika espanjansiruetanan ja mustapääetanan torjunnalle on keväällä heti lumien sulamisen jälkeen, ennen kuin talvehtineet nuoret etanat ehtivät munia. Etanaroskiksiin etanat pitää laittaa kuolleina ja etanat pitää lopettaa mahdollisimman nopeasti. Leikkaa etanan pää saksilla sarvien välistä pitkittäin, jolloin pään hermorengas menee poikki tai murskaa etanan pää riittävällä voimalla esim. kivellä kovalla alustalla niin, että isku on mahdollisimman tehokas. Etanoita voi lopettaa myös rapujen tapaan pudottamalla ne yksitellen kiehuvaan veteen, jolloin veden tulee kiehua voimakkaasti koko ajan. Etanoita käsitellessä on syytä käyttää kertakäyttökäsineitä tai esim. grillipihtejä.
Etanaroska-astioita on viety alueille, joissa espanjansiruetanoista on tehty havaintoja.
Vieraslajisäkit
Vieraslajisäkkeihin voi kerätä kaupungin maalta löytyviä ruohovartisia vieraslajeja mm. lupiinia ja jättipalsamia. Hämeenlinnan kaupungin puhtaanapito huolehtii säkkien tyhjentämisestä. Jätesäkkien ja roskien laittaminen säkkeihin on kielletty.
Tarkemmat käyttöohjeet ja vieraslajien tunnistusohjeet löytyvät vieraslajisäkkitelineiden ja etanaroska-astioiden kyljestä.
Kaupunki voi toimittaa pyynnöstä säkkejä mahdollisuuksien mukaan myös seurojen tai asukkaiden järjestämiin vieraslajitalkoisiin. Ilmoita vieraslajitalkoista alla olevan linkin kautta.
Tausta ja lainsäädäntö
Suojelluista luontotyypeistä ja eliölajeista on säädetty luonnonsuojelulain (9/2023) luvuissa 7 ja 8.
Vieraslajeista on säädetty laissa vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) (ns. vieraslajilaki)
