Talousveden laadun valvonta

Hämeenlinnan ympäristöterveydenhuollossa valvomme Hämeenlinnan ja Hattulan talousvettä toimittavien vesilaitosten ja vesiosuuskuntien toimintaa ja vedenlaatua. Vesilaitokset tarkastetaan vuosittain valvontaohjelmien mukaan. Pyrkimyksenä on ennaltaehkäistä veden välityksellä leviävät epidemiat. 

Puhekielessä talousvettä sanotaan juomavedeksi. Talousvesi saadaan omasta kaivosta tai kunnallisesta vesijohtoverkostosta. 

Talousvedeksi määritellään: 

• kaikki vesi, joka on tarkoitettu juomavedeksi, ruoan valmistukseen tai muihin kotitaloustarkoituksiin riippumatta siitä, toimitetaanko vesi jakeluverkon kautta, tankeissa, pulloissa tai säiliöissä  
• kaikki vesi, jota elintarvikealan yrityksissä käytetään elintarvikkeiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen 
• talousvetenä ei pidetä pelkästään peseytymiseen, pyykinpesuun, siivoukseen, saniteettitarkoitukseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen käytettävää vettä 

Epäiletkö laatuongelmia vesijohtovedessä? 

Hämeenlinnan ympäristöterveydenhuollossa valvomme Hämeenlinna ja Hattulan talousvettä toimittavien vesilaitosten ja vesiosuuskuntien toimintaa ja vedenlaatua. Vesilaitokset tarkastetaan vuosittain valvontaohjelmien mukaan. Pyrkimyksenä on ennaltaehkäistä veden välityksellä leviävät epidemiat.  

Hämeenlinnassa ja Hattulassa talousveden toimittaa pääasiassa Hämeenlinnan Seudun Vesi eli HS-Vesi. Jos epäilet laatuongelmia vesijohtovedessä, ota ensin yhteys Hämeenlinnan Seudun Veteen eli HS-Veteen. Etusivu – HS-Vesi. Tarvittaessa voit olla yhteydessä myös terveystarkastajaan. Veden aiheuttamassa terveyshaittaepäilyssä terveystarkastaja selvittää yhteistyössä vesilaitoksen kanssa talousveden laatuominaisuuksia.  

Alueella on myös joitakin muita talousvettä toimittavia laitoksia ja osa kotitalouksista on oman pora- tai rengaskaivon varassa ja niiden laatuun liittyvissä epäilyissä voit ottaa yhteyttä terveystarkastajaan. 

Kaivoveden laatu on kaivon omistajan vastuulla 

Kunnallisen talousvesiverkoston ulkopuolisilla alueilla juomavesi saadaan kaivosta. Kaivosta saatava luonnontilainen pohjavesi on yleensä kirkasta, raikkaan makuista (oikeastaan mautonta) ja sellaisenaan käyttökelpoista. 

Kaivon rakenteista, kaivoveden laadusta ja tutkimisesta vastaa kaivon omistaja. Tutki kaivosi vesi aina, jos epäilet sen aiheuttavan terveysoireita tai jos veden väri, maku tai haju on muuttunut oleellisesti. Lisäksi veden laatu tulisi tutkia säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein, koska kaikkia veden laatuun vaikuttavia tekijöitä ei huomaa vettä käytettäessä eivätkä ne näy tai maistu. 

Myös kaivon rakenne kannattaa tarkistaa säännöllisesti ja varmistaa, ettei kaivoon pääse pintavesiä läpivientien, kannen tai renkaiden saumakohdista.

Veden keittokehotus mikrobiologisissa häiriötilanteissa

Vedenlaadun mikrobiologisessa häiriötilanteissa, eli kun vedessä on ulosteperäisiä bakteereita tai niitä epäillään olevan, ympäristöterveydenhuolto voi antaa vettä koskevan keittokehotuksen. Kehotus on voimassa, kunnes veden laatu saadaan varmistettua vesinäytteiden perusteella. Ympäristöterveydenhuolto tiedottaa keittokehotuksen päättymisestä, kun vettä on jälleen turvallista käyttää. 

Näin toimit veden keittokehotuksen aikana 

Keittokehotuksen aikana juomavesi ja ruuanlaittoon käytettävä vesi on keitettävä 5–10 minuutin ajan. Epätavallisen väristä, hajuista tai makuista vettä ei tule käyttää. 

• Pelkkä veden kiehauttaminen ei riitä. Keitä vettä vähintään 5 minuutin ajan. Sen jälkeen vettä voi juoda ja käyttää ruoanlaittoon.
• Jos vesi kiehuu ja tulee keitetyksi ruuanlaiton yhteydessä 5 minuutin ajan, sitä ei tarvitse etukäteen erikseen keittää.  
• Kahvinkeittimissä tai vedenkeittimissä vesi ei kiehu riittävän kuumaksi, joten käytä niissä keitettyä vettä. 
• Käytä kypsentämättömien kasvisten huuhteluun vain keitettyä ja jäähdytettyä vettä. Muista käyttää keitettyä vettä myös esimerkiksi mehun laimennukseen tai jääpalojen valmistukseen. 
• Jos tiskaat käsin, käytä keitettyä vettä ainakin astioiden huuhteluun. 
• Yleensä vettä voi käyttää peseytymiseen, mutta hampaiden pesuun tulee käyttää keitettyä vettä tai pullovettä. 

Siivoukseen, pyykinpesuun ja WC:n huuhteluun voit käyttää hanavettä normaalisti. 

Rakennusten vesilaitteistojen terveysriskit

Rakennusten vesilaitteistojen veden laatuun voi vaikuttaa vesilaitteiston ja vesikalusteiden asianmukaisella lämpötilojen säädöllä ja säännöllisellä käytöllä. Lue lisää Lupa- ja Valvontaviraston sivuilta: Rakennusten vesilaitteistot – Lupa- ja valvontavirasto

Rakennusten vesilaitteistoihin pääsee talousveden mukana pieniä määriä legionellabakteereja ja muita mikrobeja. Vesilaitteistoissa mikrobit voivat lisääntyä, jos kasvuolosuhteet ovat niille suotuisat. Mikrobit voivat huonontaa veden laatua, ja osa niistä voi aiheuttaa terveysriskin. Tunnetuimpia vesilaitteistoissa kasvavia taudinaiheuttajia ovat legionellabakteerit. Ne voivat aiheuttaa sairastumisia erityisesti silloin, jos ne pääsevät esimerkiksi suihkussa vedestä muodostuneiden aerosolien mukana hengitysteihin.

Tärkeimmät keinot legionellabakteerin ehkäisyyn:

• Pidä lämmin käyttövesi yli 50 asteen ja mielellään yli 55 asteen lämpötilassa. 
• Pidä kylmä juotavaksi tarkoitettu talousvesi alle 20 asteen lämpötilassa. 
• Käytä kaikkia vesipisteitä säännöllisesti, mieluiten päivittäin. 
• Arvioi mahdollisia riskejä, jotka voivat heikentää vesilaitteistossa johdettavan veden laatua.

Toimijoiden ilmoitukset ja hakemukset

Lisätietoja

---

Yhteystiedot